29/08/2026. Diretór Ezekutivu LABEH, Dr Christopher Henry samson, rekoñese katak, ohin loron ema hotu goza ukun aan ida ne’e, tanba rezultadu ida mai husi loron votasaun iha eventu konsulta Popular ne’ebé, akontese iha loron 30 fulan Agustu tinan 1999.

Votus Parabens husi Sylvia Dili ba komemorasaun loron Istoriku ‘Konsulta Popular” ba dala 27(30 – 08 – 1999/ 30 – 08 – 2026)
Tuir Christopher katak, iha tinan 27 liu ba, maske Povu rai ida ne’e, moris iha situasaun ida difisil tebes, Timoroan sira bele mate, inklui hetan intimidasaun(tortura no seluk tan), maibé Nasionalista sira lalakon esperansa hodi fó votus no lori Timor nakfilak sai naran RDTL.

Diretór Ezekutivu LABEH, Dr Christopher Henry samson
“Ukun aan ida ne’e, folin karun tebes tanba antes akontese eventu “Konsulta Popular iha loron 30 fulan Agostu 1999”, hahu tinan 1975, ema barak hasoru situasaun terus oin – oin. Ohin loron hetan ona liverdade husu ba Timoroan hotu, liu – liu ezizi ba ita nia Joventude sira tenki estuda no servisu maka’as, ba iha era konstrusaun País ida ne’e,” kestaun ne’e, hato’o husi Diretór Ezekutivu LABEH, Dr Christopher, ba media sira liuhusi entrevista badak iha ofisiu LABEH, Comoro – Dili, loron Sesta (28/08).
Entretantu parte importante ida LABEH mos ezizi katak, atu valoriza heroi sira hotu nia luta, futuru Joven Nasaun ida ne’e nian tenki badinas – disiplina hodi aprende.
“Ita nia heroi sira, maun, alin, inan – feton, no aman sira uluk fó votus iha loron ‘Konsulta Popular” lori ona liverdade ba Povu no Nasaun. Ohin ezizi ba sidadaun hotu, tenki hanoin saida mak ha’u tenki halo no kontribui di’ak liu tan ba Nasaun ida ne’e. Oan sira Tenki estuda maka’as, disiplina iha servisu, pratika honestidade bainhira hetan fiar ba kargu ruma. Hetan fiar tenki hatudu didikasaun ida di’ak. Atu atizi ida ne’e, ita tenki iha seriedade liuhusi pratika ikus mai Nasaun RDTL bele dezenvolve sai di’ak liu tan hanesan rai seluk,” esteitmentu husi LABEH.
Pontu ikus liu Dr. Christopher Henry samson, husu ba parte hotu, presiza hado’ok aan husi hahalok violensia no anarkizmu maibé buka fo liman ba malu, nu’udar Timoroan, so nune’e de’it mak parte hotu bele kontribui di’ak liu tan ba Timor – Leste nia di’ak iha futuru.
“Violensia, Anarkismu sira iha era liverdade laiha ona folin. Paz no estabilidade, nu’udar espasu ne’ebé di’ak liu ba prosesu dezenvolvimentu nasional iha Timor – Leste”. Hato’o hodi hakotu.
















Discussion about this post